Koiralle polku
Päätimme tehdä koiralle uuden polun. Huomasimme että Muuratsalon polkuverkoston väliin on jäänyt lähes käyttämätön alue. Tähän tallasimme oman, itselle sopivan koiranulkoilutusreitin. Tällä sivulla kerromme kuinka projekti onnistui. Mahtaako tästä tulla privaattipolkumme vai löytävätkö sen muutkin ulkoilijat?
Tervetuloa polulle! 
Polku on linjattu ja nyt se merkitään pyykkipojilla. Pahimmat pöheiköt täytyy erikseen raivata.
Pöheikön asukkaita.
Polku olisi voitu tehdä jyrkänteen reunalle josta on upeat näkymät Päijänteelle. Turvallisuussyistä katsoimme parhaaksi tehdä polun muutamia kymmeniä metrejä kauemmaksi. Voimmehan aina tarvittaessa poiketa ihailemaan auringonlaskua. Tällä paikalla on ollut pikkupoikien maja ehkäpä parikymmentä vuotta sitten. Jäännöksenä on metalliromun lisäksi lahonnutta puutavaraa josta pilkistää ikävästi nauloja. Valitettavasti tämä on lähistöllä paras paikka nousta ylös. Ennen polun käyttöönottoa romu täytyy siivota. 
Ympäristöteko. Sangollinen nauloja ja vähän muutakin.

Vanha postilaatikkomme vieraskirjoineen vietiin huipulle.

- Mitä, täällähän on jo joku käynyt?! Kuten näkyy, polku on avattu 5.9. klo 18:04 ja tuntia myöhemmin Aleksi on jo löytänyt laatikkomme.
Jonkun morsiuskimppu näyttää jääneen polun varrelle.
Vaikka lämmitä riittää lokakuussakin (joka päivä yli +10 eikä hallasta tietoakaan), auringonlasku tuntuu yllättävän joka ilta. Tässä ollaan päästy juuri uuden polun postilaatikolle.
 Kenties polun hauskin osuus kulkee jyrkän kallionseinämän vierellä. 
Jyrkimpään nousuun on laitettu köydet joiden avulla voi hinata itsensä ylös.
-Ketähän täällä on käynyt?
 Vieraskirjasta löytyikin Ide-koiran ja perheen terveiset!  Hyvää palautetta on kiva lukea  Reitin faciliteetit ovat kunnossa. Postilaatikolta pääsee suoraan niin Muuratsalon luontopolulle, Kontinvuoren polulle ja vaikka vanhalle kaatopaikalle josta löytyy kenttää niin koiran koulutukseen tai leikittämiseen. Kuvassa Kontinvuori nähtynä luontopolun suunnasta.  Poluilta on näköjään löytynyt Suppilovahveroita. Sienikoira Easy on opetettu ainoastaan Kantarellien hajuun joten eipä huomattu vaikka ohi varmaan ollaan kuljettu. - sanoisin että tästä on enintään tunti sitten kuljettu
Marraskuun loppupuolella satoi lunta. Polku oli yllätykseksemme auki, kiitos Sannan ja Iden.
- Mitä ihmettä? Täällä on tikarappuset!
Vauhtia riittää
On joulukuinen, tähtikirkas yö.. Näimme tähdenlennon hetken tämän kuvan ottamisen jälkeen. Eipä siinä vilauksessa ehtinyt toivoakkaan mitään. Oli muuten jo toinen tähdenlento koiraa ulkoiluttaessa tänä syksynä.
Metsästä löytyi tammikuun alussa tällainen jäätynyt Niagaran putous.
- Eikö taaskaan ole tullut mitään. Easyn oma postilaatikkolaatikko on varustettu tietenkin omalla nimellä. Outo, kalanruotohäntä tällä oravalla. Uhkaavan näköisiä puikkoja; koiralla on kaikessa rauhassa meneillään lumeen kaivautuminen.
Ja sitten jäätiköltä kovaa vauhtia alas ennenkuin käy hullummin
Polkumme on nykyisin yhdistetty Muuratsalo luontopolkuun tästä "agilityesteeksi" kutsumastamme paikasta. Easy muistaa joka kerta tehdä näyttävän hypyn.
 Sillloin kun on tällainen lumikokkarekeli että lumi alkaa kerääntyä turkkiin "lumipalloiksi", täytyy välillä muistaa pysähtyä puhdistamaan polkuantoroita. Koiran on hankala liikkua jos tassujen alla 10 cm. lunta. Tassut saa nopeimmiten sulatettua lumikokkareista lämpimällä suihkulla.
Teeri oli tullut huhtikuussa 2008 vastaan joka toisella lenkillä. Nyt lähdettiin metsästämään sitä kameroiden kanssa.
Teeripassissa. Puolentoista tunnin odotuksen saldona yksi metsäjänis. Puh.
No löytyi yksi rikki mennyt muurahaispesä. Easy vakuuttaa ettei hän sitä tönäissyt - varmaan joku muurahaiskarhu. Valokuvaamon pahvinen koivutausta. Näyttää melkein aidolta.
Sammakoiden vappukarkelo
Sammakonkutua
- Oho, taisi tulla kudettua liikaa, mitäs nyt tehdään? -Räpylät alle ettei jouduta hoitohommiin
Elokuinen auringonpimennys oli tällä kertaa osittainen. Oikeanpuolisessa suurennoksessa näkyy kuinka kuu "ahmaisee" auringon. Täydellistä pimennystä saadaan suomessa odotella vuoden 2100 tienoille. 12.9.08 Easy kovasti innostui jonkun eläimen jäljistä ja löysi tämmöisen kasan. Epäilemme hirven jätöstä, varmaan melko tuore. Outoa että ne viihtyvät jatkuvasti näinkin pienellä alueella, saaressa.
Muuratsalo - rock island Mietimme tässä sitä että jos tämä iso kivi lähtisi vyörymään, osuisiko se taloomme joka on alapuolella. No onneksi edessä oleva mänty näyttää aika vankalta. Easy esittelee polkuansa Espanjanvesikoiranpentu Ricolle Sebu saa kuittia ;-D |