Easyn koirankuvauskoulu: Kameratekniikka

2. Digikameran kuvakenno.
Kuvakenno vastaa filmikameran filmiä. Kuva muodostuu tälle kennolle josta se talletetaan muistikortille. Digikamerassa kenno on yleensä filmiä paljon pienempi. Eri digikamerat toimivat eri tavalla johtuen tämän kennon koosta. Pieni kenno tarkoittaa halvempaa kameraa ja suurin kallista. Pienille kennoille kuva muodostuu yleensä heikompilaatuisempana mutta yksi etu niillä on järjestelmäkameroihin nähden: Kuvan terävyysalue on suurempi. Kameralla voi kuvata makrokuvia jopa sentin päästä kohteesta ja tässä tilanteessa digipokkarinkin omistaja saa tarkentaa kohteesen kieli keskellä suuta. Muutoin kuvaaminen pokkarilla on helppoa, joskaan taustaa ei halutessa saa helposti epäteräväksi korostamaan varsinaista kohdetta.

Ellei digijärjestelmässä ole täysikokoista kennoa niin on syytä huomioida että normaaliobjektiivin kuva suurentuu, esimerkiksi 1.6 kertaiseksi. Se ei sinänsä ole aina huono asia mutta vastaavasti filmikameraan nähden reuna-alueet jäävät pois. Sisätiloissa tulee hankaluuksia jos kuvattavat eivät mahdu kuvaan. Tämän vuoksi digijärjestelmän omistajalla täytyisi olla yksi objektiivi joka on mahdollisimman laajakulmainen. Esim filmikameran laajakulmainen 20 mm objektiivi vastaa 1.6 kertoimella 32mm - osa laajuudesta katoaa taivaan tuuliin. Pokkareissa ilmoitetaan tuo vastuuvuus, yleensä se on 35 mm. Mitä pienempi luku, sen leveämmälti saat kuvaan mahtumaan kuvauskohdetta.


3. Digikameran kohina
Filmikamerassa voi käyttää herkkää filmiä kuvatessa hämärässä tai nopeasti liikkuvia kohteita. Herkät filmit olivat aikoinaan rakeisia.
Digipuolella hämärä- tai liikekuvauksessa voidaan nostaa ISO-lukua. Vastaavasti kuvaan tulee helposti hämäriin kohtiin vääränvärisiä pikseleitä, joka näkyy erityisesti suurennettaessa kuvaa. Henkilön valkoinen paita sattaa olla vaikkapa sinistä suttua täynnä.
Monissa kameroissa on nykyisin mahdollista käyttää jopa 800 ja 1600 ASA:n ISO-lukuja.  Nämä isot arvot mahdollistavat kuvauksen ilman salamaa sisätiloissakin mutta monissa kameroissa tuottavat niin huonoja kuvia ettei ominaisuudesta ole paljoakaan iloa. Varmista että tuo 800 ASA:a käyttö on mahdollista käytt'' hehkulampun valossa ennenkuin kuvaat sillä tärkeitä kohteita.

4. Pikselit
Kuva koostuu pienistä pisteistä eli pikseleistä. Mitä enenmmän niitä kuvassa on, sen parempi. Tällä hetkellä myytävissä kameroissa on yleensä 6-10 miljoonaa pikseliä. Kymmpikoon kuviin riittää vähempikin, saati nettikuviin. Jos rajaat kuvasta vain pienen osan käyttöön niin pikseleiden merkitys kasvaa tärkeäksi. Olet ehkä kuvannut harvinaisen linnun mutta pieneltähän se kuvassa näyttää. Rajaat siis kuvasta pelkän linnun. Jos pikseleitä on vähän, niin kymppikoossakin kuva näyttää koostuvan erivärisistä pisteistä.
Kuvaa aina parhaalla laadulla. Koskaan et tiedä milloin eteesi tulee se tähtiotos ja silloin olisi hyvä että kuvasi on mahdollisimman hyvälaatuinen.

5. Laukaisuviive
Vanhemmissa kameroissa laukaisuviive on ollut ärsyttävän pitkä ja pilannut monta hyvää tilannekuvaa. Jos kamera ottaa kuvan puolen sekunnin päästä siitä kun painat laukaisinta, voit vain arvailla onko liikkuva kohde enää siinä mihin tähtäsit. Maisemakuvauksessa asialla ei ole merkitystä.
Uusissa kameroissa viive on merkittävästi pienentynyt mutta nopeassa tilannekuvauksessa pokkareilla saattaa mennä sekunnin kymmenesosa liian pitkään. Jos pokkarissa on välimuisti ja sarjakuvausominaisuus, tämän pitäisi merkitä sitä ettei kamera ole aivan toivoton tässä suhteessa. Nopeutta voit parantaa hankkimalla nopean muistikortin. Järjestelmäkameroissa laukaisuviive ei yleensä ole ongelmia mutta automaattitarkennuksella objektiivit saattavat etsiä jonkin aikaa tarkennuspistettä - hitaimmat objektiivit sahaavat ikuiselta tuntuvan ajan.

Vinkki: Jos kamerassasi on mielestäsi liian pitkä laukaisuviive niin voit yrittää parantaa sitä seuraavasti mikäli tarkennus voidaan tehdä käsin. Laita kameran herkkyys (ISO-luku) tilannekuvissa riittävän suureen arvoon, esim, ASA 400. Tarkenna kameran objektiivi suunnilleen siihen etäisyyteen missä arvelet kohteen liikkuvan. Koirakuvauksessa olen käyttänyt 3 metriä. Näin todennäköisesti nopeutat kameraa. Hyvät säätömahdollisuudet omaavissa kompaktikameroissakin on terävyysalue vielä itseasiassa niin suuri että tarkennuksen pitäisi onnistua.

Tilannekuvan onnistumiseen vaikuttaa myös kuinka nopeasti saat kamerasi laukaisuvalmiiksi. Objektiivinsuojus pois, virta päälle jne. Aikaa voi mennä niin yksi tai viisi sekunttia. Luonnollisesti viidessä sekunnissa tilanne saattaa olla jo ohi.

6.Käytettävyys
Kameran helppokäyttöisyys ja ergonomisuus vaikuttavat myös kuviesi laatuun. Tilannekuvat jäävät ottamatta jos sopivat säädöt ovat monen mutkan takana. Suomenkielisyys valikoissa ei ole pahitteeksi. Tässäkin tekstissä on teknistä termistöä ja jos asiaa ei tunne, englanniksi taatusti vieläkin hankalampaa. Käyttöohjeiden taso vaikuttaa suoraan mitä kamerasta saa irti.
Isosta näytöstä on helpompi katsoa onko kuva tarkka vai tarvitaanko uusintaotos. Erilaisista kuvausohjelmista voi olla hyötyä jos ne ovat hyvin toteutettu ja sinulla on tiedossa mihin ne vaikuttavat.
Järjestelmäkamerassa etsimen koko ja muotoilu on huomionarvoinen seikka.

! On todennäköistä että kun vaihdat kameraa (varsinkin kameratyyppiä) jonkin aikaa kuvasi voivat olla huonompia kuin sillä vanhalla kameralla otetut.

7. Herkut
Joissain kameroissa on lisäominaisuuksia joilla saattaa olla merkitystä. Kuvanvakain lienee yksi tärkeimmistä. Sillä saa hieman anteeksi objektiivin huonoa valovoimaa tai käden tärinää. Järjestelmäkameroiden objektiiveissa (pitkissä zoomeissa) saattaa olla myös vakaimia.
Pölynpoisto järjestelmäkamerassa vaikuttaa pitemmän päälle kuvien laatuun ellet muuten poista/poistata kuvakennolle keräytyvää pölyä. Kamerat, joissa ei ole vaihdettavaa objektiivia, pölyä ei kennolle kerry.



KAMERATYYPIT


Digipokkari (taskukamera). Pieni, joten kulkee näppärästi mukana. Tosin pientä kameraa voi olla hankala käsitellä ja tippuu helposti käsistä. Huomaamaton kuvattaessa. Kuvien laatu on usein riittävä ihanteellisessa valossa mutta ongelmat alkavat kun on hämärämpää. Sisältävät runsaasti automatiikkaa joten kuvaaminen on helppoa mutta ns. käsisäädöt ovat rajallisia. Objektiivi ja kuvakenno ovat pieniä ja lähellä toisiaan mutta terävyysalue on laaja verrattuna järjestelmäkameroihin. Kuvausetäisyys voi alkaa jopa 1 sentistä! Kameroissa on yleensä 3 kertainen optinen zoomi.

Objektiivin valovoima on järjestäen kaikissa vaatimaton. Harvoin näkee parempaa kuin 2.8 (pienempi luku aina parempi). Paras valovoima on laajakulma-asennossa. Kun kameran optista zoomia käytetään, valovoima voi heiketä esim. tasolle 5.6. Joissakin kameroissa on kuvanvakaaja jolla voi kompensoida heikosta valovoimasta johtuvaa tärähdysvaaraa.
Pokkareissa on nykyisin kymmeniä eri kuvausohjelmia mutta niiden suhteen kannattaa olla kriittinen. Suuresta määrästä voi olla hankala löytää tilanteeseen sopiva ja niiden teho voi olla kyseenalainen.

Digikompakti. Pokkaria suurempi eikä mahdu enää taskuun. Ominaisuuksia voi löytyä pokkaripuolelta kuten runsaasti kuvausohjelmia että järjestelmäkameroiden monipuolisia säätömahdollisuuksisia. Isoimpiin saa liitettyä lisälaitteita kuten ulkoisen salaman tai objektiiviin telejatkeen. Objektiivi on kumminkin kiinteä joten sitä ei voi vaihtaa. Objektiivin laatu voi olla pokkaria huomattavasti parempi ja tyypillistä on iso Zoom, jopa 10-12 kertaa suurentava.

Muutama vuosi sitten kompakti oli suositeltavin kameraratkaisu mutta digijärjestelmäkameroiden hintojen jatkuvasti laskiessa, kameratyyppiä ei ole enää kehitetty entiseen malliin vaan on jäämässä pokkareiden ja järkkäreiden varjoon. Tästä johtuen hyviä, valovoimaisia objektiivejaan näissä kameroissa harvemmin näkee.


Digijärjestelmä. Paras ratkaisu jos haluaa hyviä kuvia mutta käytännössä vaatii että kameraan hankitaan myös hyvälaatuisia objektiiveja. Järkkärin etu on nimenomaan sen vaihdettavissa objektiiveissa. Mikäli kuvaa satunnaisesti ja käyttää vain paketissa tullutta "kittiobjektiivia" niin halvemmalla ja helpommalla pääsee hankkimalla digikompaktin.
Haittana on koko ja paino. Iso objektiivi tekee kokonaisuuden vieläkin massiivisemmaksi. Objektiivia vaihdettaessa kameraan saattaa päästä pölyä joka vaatii puhdistamista. Tavallisiin digikameroihin verrattuna uutena asiana kuvaajalle tulee lyhyempi terävyysalue. Pokkarin kuvissa koko kuva saattaa olla terävä mutta järjestelmäkamerassa etualalle tarkennettaessa tausta on epätarkempi. Tätä voi hallita esim. aukkoluvun säätämisellä. Kuvaaminen on siis monimutkaisempaa.
Koska järjestelmäkamerassa on suurempi kuvakenno niin kuvat ovat parempia kuin pienikennoisissa pokkareissa ja kompakteissa. Pienellä kennolla tulee helpommin kuvaan myös kohinaa (kuvaankuulumattomia värejä, raitoja ym.).

Kameraan saa liitettyä runsasti lisävarusteita ja objektiivien laadussa on lähinnä kukkaro rajana. Käytettyjä kameroita ja objektiiveja on saatavissa. Varsinkin objektiivien elinkaari on paljon pitempi kuin digipokkareiden. Kun ostat uuden kameran, niin voit käyttää entisiä objektiiveja mikäli hankit vastaavan merkkisen. Näin olet sidottu valitsemaasi kameramerkkiin joten tee ensimmäinen kameramerkkivalinta huolella!