Koiran kanssa vuorilla

(sivun lopussa Muuratsalon nähtävyyskartta)

Taustalla Kontinvuori

Easyn isäntä Jyrki meni uudenvuodenpäätökseksi lupaamaan jotain sellaista mikä tarkoittaa että hän joutuu käymään (v.2007) Easyn kanssa vähintään joka toinen päivä Kontinvuorella. Käyntejä kertyi edellisenä vuonna vain 16 kpl joten petraamista nyt jos koskaan tarvitaan. Ylösen Seppo kävi koirineen v.2006 yli 180 kertaa ja Sepon tulos on luvattu nyt ylittää tai popsimme Easyn kanssa vieraskirjan vuoden lopuksi.

1.1.2007 kiipesimme koko perheen voimalla erittäin jäisiä polkuja vuorelle. Sebastian toteaa vieraskirjasta ettemme ehtineet aivan ensimmäisinä. Myöhästyimme reilun tunnin mutta hälläväliä.

Sebu kuittaa uudenkarheaan vieraskirjan 2007.

Vieraskirjat sikseen. Nyt pitäisi jo Easynkin kanssa leikkiä!

Oranssi patukka on kätevä. Jos koira unohtaa sen johonkin niin värinsä puolesta se on helppo löytää.

Ensimmäinen kiipeilyviikko sujui liukkaissa olosuhteissa. Lähdimme aamuhämärissä otsalampun valossa aamulenkillemme. Valitettavasti joka toinen päivä satoi vettä tai räntää ja joka toinen oli pakkasta joten polut ylös olivat melkoisen jäisiä. Tallasimme metsää pitkin mutta nopeasti nekin alkoivat olla jäisiä.

Säynätsalon valot aamuhämärässä

7.1. ikää vesikoirauroksella 8 kk. Tänään tuli seitsemäs käyntimme mutta sitten kiirenvilkkaa alas. Kello 12 meillä onkin Vesikoiratreffit Naukulassa

Easy tienaa ensimmäiset rahansa (40 senttiä) löytäessään limupullon ja kantaessaan sen kotiin saakka. Pullo oli kotona vielä palautuskelpoinen.

No niin, menihän se sitten välineurheiluksi. Meillä oli tammikuun ensiviikoilla suuria vaikeuksia päästä ylös liukastumatta. Näillä koiraihmistenkin suosittelemilla kenkänastoilla pitäisi päästä huipulle liukastumatta. Nora Spiky Plus nastoja saa suutareista, esim. Jyväskylän Keljon Prisman suutari myy hintaan 22,-. Esim. Biltemalla on oma halpamalli. Ensituntumalta toimivat hyvin, polulla olevaa jäätä tuskin huomasi. Kivikossa muutama nasta irtosikin mutta löytyi aina kengänpohjan ja kumiosan välistä.

Ikävä kyllä, Minnan ja Sepon Tara-koira teki viimeisen lenkkinsä 7.1. vaikean sairautensa takia.

Kotimme on sellaisessa vuoren rinteessä johon ei koskaan auringonnousu näy. Nytpä aamu-unisina saimme monena aamuna ihailla kuinka aurinko nousi horisontissa; jopa sellaisina päivinä jotka muodostuivat muuten sateisiksi. Aito asiahan voittaa jopa kirkasvalolampun.
Tammikuun 12. päivämä maisema on edelleen lumeton.

14.1. asti tahtimme oli pysynyt rikkoutumattomana. Joka aamu ylös huipulle.
Aikainen lintu madon nappaa mutta mitä sanoa aikaisesta koirasta?
Hmm, leuastahan sen näkee.

Katsokaa, vuoden ensilumi!
Nuorena vitsa väännettävä ettei kasva vanhana kieroon. Nyt molemmat ymmärrämme tuon sanonnan.

Lunta tu(r)paan. Sunnuntaina satoi 10 cm lunta ja meille tuli uusi ongelma. Luovutammeko vai lähdemmekö tekemään vuorille uutta polkua. Mahdotontahan sinne on vuoden jokaisena päivänä ehtiä. Vai vihelletäänkö peli tästä poikki?
Easy pohtii asiaa.

- Oho, onpas meidän nimi montaa kertaa. Tätä vauhtia emme pääsekkään popsimaan kirjaa vuoden päätteeksi.

Ei me vihelletty peliä poikki keliolosuhteiden takia, ollaan kovia hemmoja! Päinvastoin, aiomme nousta huipulle aivan joka päivä kunnes se on aivan mahdotonta.

Tilanne: 20.1.
20 nousua

Pitihän se arvata; ei se poseerannutkaan äskeisessä kuvassa. Vei koko vieraskirjan - nyt se riekkuminen alkaa.
Pahoittelemme kirjassa olevia hampaanjälkiä.

What I Learned on the Mountain

Henkien taistelu. Tammikuun loppupuolella Easy alkoi olla sitä mieltä että hän voisi yrittää hieman pomottaa isäntäänsä ja johtaa retkiä vuorelle. Siitäpä tuli kokemattomalle isännälle kova haaste jota ratkottiin niin tuttujen ja välillä polulla tavattujen tuntemattomienkin kanssa.

Ensimmäinen tekninen apuväline koiran hallitsemiseksi: naksutin. Se sai hoitaa meillä koirapillin virkaa koska naksutinkoulutusta ei silloin tuntunut kiinnostavalta. Koiraa yritettiin kutsua naksulla omilta retkiltään. Kun se tuli luokse, palkkio koiralle.
Kyllä naksu toimi (silloin kun koiraa huvitti) koirapillin asemesta eikä siitä haittaakaan ollut.

Jyrkimmissä kohdissa on köysiä joiden avulla voi vetää itseänsä ylöspäin. Easy tarkistaa jokapäiväiseen tapaansa köyden kunnon (jos siitä jo saisin pätkän irti).

- Nuuh nuuh, onkos täällä paistettu joskus makkaria?

Kuulasotilashemmojen tulenjohtokoju on mennyt kovissa tuulissa tukevaan 90 asteen kulmaan. Hyvä näin, välillä se heilui tuulessa niin uhkaavasti että utelias koira piti pitää pois sen lähettyviltä.

- Ei tämän nyt noin vaikeata pitäisi olla?
Easy joutuu vähän väliä odottelemaan jyrkässä ylämäessä isäntäänsä. Jostain syystä koiran kunto nousee potensissa verrattuna isäntäänsä joka ei sekään ole enää huono lainkaan.

Uhmakohtaus -26 pakkasessa kaukana kotoa
(näyttää kumminkin leikkiasennolta). Tästä on kumminkin leikki kaukana; isännän mielestä.

7.2. Homma meinasi hyytyä pakkasiin. Kirsi kielsi lähtemästä koiran kanssa ylös jos pakkasta on yli -25. Mittari näytti aamulla sinnikkäästi -33 joten jätettiin aamulenkki vuorille väliin. Töistä tullessa oltiin lähellä kiellettyä pakkasrajaa joten säätä uhmaten lähdettiin. Iisillä oli kertynyt liikunnantarvetta joten uhmakohtaukset pidensivät lenkkiä puolella tunnilla. Loppumatkasta sitten polkuanturoita palelsi.
Ja oli pakko sanoa puhetta ymmärtämättömälle koiralle että kun piti viivytellä niin toki tulee tassuihin kylmä.

- Leikkipakko. Väy väy..

Aamut ovat jo valoisia, olosuhteet lumisia mutta onneksi paukkupakkanen on jo hellittänyt. Pakkanen on tipahtanut parikymmentä astetta.
Pakkasilla metsässä oli hiljaista - saimme kirjattua nimemme 4 kertaa peräkkäin vieraskirjaan.

Joku oli tehnyt lumikengillä uuden polun ja seurasimme sitä vaihtelun vuoksi. Reitiltä löytyikin Easylle sopiva "valtaistuin".
Lumikengät voisivatkin olla kätevä tapa tampata metsään omia reittejä. Näin riski törmätä kiusauksiin eli muihin kulkijoihin pienenisi joita Easyllä on tapana äänekkäästi paimentaa.

Tästä syntyikin myöhemmin kipinä joka johti uuteen koiranulkoilutuspolkuun.

Pojat tauolla sunnuntaina 25.2.
Kotona jo puhutaan jo turkin lyhentämisen ajankohdasta.

6.3. uhmakohtaukset alkoivat olla taaksejäänyttä elämää. Koiralle on keksitty sopivaa tekemistä ja ylikiihottavat leikit kuten kepin heitto on lopullisesti pannassa. Parhaiten tepsi se että kun koiralla alkoivat kierrokset nousta ja se näytti alkavan komentaa/räyhätä/näykkiä/karata niin sitä käskettiin tekemään joku temppu. Ja tempustahan saa palkkion.

Ihailijan lähettämä näkemys vuorikoirasta

Anttilasta sitten löytyivät lumikengät hintaan 39,90. Prismassa vastaavat maksoivat 69,90 joten pieni vertailu kannatti. Tarjoushinnan vuoksi tuli ostettua kahdet parit. Toiset ovat kantavuudeltaan 70-100 Kg ja pienemmät ovat 50-70 Kg.

Siteiden kiinnittäminen onnistuu helposti. Sitten vain tallomaan umpihankeen uutta polkua.

Kiitämme: - edullista hintaa
-vuoden takuuaikaa
- keveyttä
- helppokäyttöisiä siteitä

Moitimme:

- käyttöohjeiden puuttumista
- heppoisenoloisia siteitä
- kantokassin puuttumista

-lumettomia talvia

Easy on sisäistänyt valokuvauksen niin hyvin että kun mieli alkaa tehdä makupalaa, koira menee pyytämättä sopivaan paikkaan poseeraamaan. Tietysti tämän jälkeen on vuorossa palkkion rahastus. Tämä on hankala juttu koska koiraahan ei pyydetty olemaan "malli" eikä isäntä saa olla palkkioautomaatti.

No kun tämä vuorellenousu-urakka on vuoden lopussa saatu päätökseen niin varmasti on Jyrkin että Easyn osalta summata se että "mitä opin vuorella"..

Lumilinnan liian pieni ikkuna

Maaliskuinen maisema näyttää nyt tältä. 13.3. alkoi lämpöaalto joka sulattaa lunta silmissä. Olipa harmittavan lyhyt talvi!

Kevät on rakkauden aikaa

Lumilinnat sulavat vauhdilla

25.3. törmäsimme kevään ensimmäisiin sitruunaperhosiin.

"Eläinten juomapaikka"

Kun turkki on trimmattu viimeksi elokuussa niin vesikoiralla alkaa olla lämpimät oltavat. Jäätynyt vesiputous sopii jäähdyttelyyn.

Lisää tapoja jäähdytellä

Aamuaurinko. 31.3. lauantai, 91. käyntimme. Pohjoisen puolen polultakin on tästä kohtaa lumi sulanut. Jyrkimmissä kohdissa on vielä lunta ja jäätä joten kenkänastat ovat kaivettu taas käyttöön.

Jaaha, sadas käyntimme (9.4.) on ikuistettu oikein huutomerkkien kera. Tämä on muuten vuoden 99. päivä joten yhtenä päivänä tuli vahingossa kaksi nousua.

- Olisiko sitten satasen juhlat tällä kelolla?

On se, se on oikein Shampanjaa!

Ilman urheaa Vesikoiraa ja uhokkaita Uudenvuodenlupauksia tässä ei nyt kilisteltäisi.

Mehupurkin kylkiäisenä tuli tällainen askelmittari. Tästäpä syntyi ajatus verrata että mahtaakohan koiralle tulla lenkillä paljonkin ihmistä enemmän askeleita. Mittari näytti isännän askeleet oikein mutta koiran askeleista rekisteröityivät vain pomput, joita kertyi vain ehkä 1/10. Kun pomppumittari sijoitettiin valjaiden sivulle ja turkki lyhennettiin niin koiralla pomppulukemat jo kolminkertaistuivat.

Sunnuntaina 22.4. teimme 113. käyntimme. Nyt on kevätpurojen aika joten upotimme kameran pikku puroon.

Tältä näytämme veden alta kuvattuina

Easy kurkistaa puroon. Kalat näkevät vesikoirat tästä vinkkelistä.

Riihivuoren laskettelukeskus Kontinvuorelta nähtynä. Näyttää laskettulukausi päättyneen ennen kuin se ehti kunnolla alkaakkaan.

Huhtikuussa lehdossa alkaa jo kukkia

Vappuaattona 30.4. Sebu koristeli Kontinvuorelle johtavan polun.

Easy kutsui Pipari-koiran (edessä) tutustumaan ulkoilureitteihimme.

Näin tuli Pipari-koirallakin avattua tili Kontinvuoren vieraskirjassa.

Poikasten ruokintaa

Keskussairaalan Kuntovaeltajat ovat löytäneet Kontinvuoren. Ryhmän kävijöitä riitti toisellekkin sivulle. Näyttää siltä että peräkkäiset käyntimme Easyn kanssa ovat hämänneet ja ryhmä oli jatkanut numerosarjaa 161. asti.
Joku tarkka kävijä näyttää kumminkin jälkikäteen "mitätöineen" lukemat ;-)

Sieneretkelle pääsee keväälläkin. Vähän Korvasienen näköinen Kartiohuhtasieni on hyvä ruokasieni.

;;;

Tappavan myrkyllinen Korvasieni on herkullinen ruokasieni oikein käsiteltynä. Viihtyy metsätyökoneiden ajourilla kuten tämäkin yksilö.

30.5. neljä poikasta olivat edelleen pesässä mutta seuraavana päivänä pesä oli jo tyhjä.Meillä tuli vuorella 153. käynti.

Kuten taustalta näkyy, Suomi-laiva on aloittanut risteilyt päijänteellä. Easy ei välitä pätkääkään risteilyistä vaan keskittyy poseeraukseen. Valitettavasti kun kamera on esillä niin saattaa tulla näinkin jäykkiä kuvia palkkion toivossa.

Kas vain, vuorella käy polkupyöräturistejakin. Pitäisiköhän meidänkin kokeilla.

Helteiden alettua vuorilla kävijät ovat vähentyneet kummasti. Uudeksi ongelmaksi ovat tulleet tastalla olevat liejulätäköt joihin vesikoira saattaa huomaamatta livahtaa juomaan. Lätäköiden kartettavuutta lisää se tosiasia että ne sijaitsevat Säynätsalon entisen kaatopaikan maaperässä.

Koira pitääkin muistaa tankata nousun jälkeen huipulla ja vähän ennen pahamaineisia liejulammikoita - muuten on edessä koiranpesu.

Taskuihin on tungettava erinäinen määrä tavaraa retkeä varten:
Juomapullo, Hihna, Leikkipatukka, Käärmepakkaus, Avaimet, Naksutin (avaimenperään kiinnitettynä on pysynyt tallella ja on aina mukana), Kamera, Puhelin, Palkkiopussi

Tavaramäärää ajatellen toimiva ratkaisu on esim. koulutusliivi. Kuvassa oleva löytyi marketin miestenosastolta hintaan 15,-. Se on ilmeisesti jonkinlainen retkeilyliivi mutta siinä on myös selässä tasku kuten koulutusliiveissä pitääkin. Varsinaiset koirankoulutusliivit maksavat n. 50-100 euroa.

Koiran kanssa liikkuessa Kyy-käärmeisiin pitää suhtautua vakavasti. Kyypakkaus aina metsälle mukaan. Tämä yksilö on kuvattu muualta vaikka Muuratsalon kivisessä maastossa käärme ei olekkaan harvinainen tapaus.

Päivää aiemmin Easy törmäsi polulla tämän kuusen takana istuskelevaan kettuun. Hetken eläimet ihmettelivät toisiaan, Kettu ärähti ja pinkaisi pakosalle. Easyllä ei ollut ohjelmoituna toimintaohjetta ketun varalle vaan jäi hölmistyneenä ihmettelemään. Ei osannut edes haukkua ja onneksi ei painellut perään.

9.6. huh huh hellettä mutta 163. käynti.
Siihen ne helteet loppuivatkin. Elokuussa saatiin nauttia vielä lyhyestä hellejaksosta.

Koira ja sateenkaari Juhannusviikolla

Aina kannattaa nousta vähän korkeammalle jos näistä maisemista saisi kaluttua jotakin uutta.

Jos olisi törkeän kalliit vuoripyörät, kyllä mekin nousisimme huipulle - puuh..
Kuvassa Sebastian polkee urhoollisesti mutta Jyrki on heittänyt leikin sikseen.

Puoli vuotta päivittäistä mounttailua tuli täyteen kesäkuun lopussa. Nousukertoja oli 188. Itseasiassa tämä oli alkuperäinen arvio koko vuoden nousuista. Muut aktiiviset kävijät ovat jo jääneet selkeästi taakse. Parhaat kirittäjämme Minna ja Seppo koirineen ovat myös eri sataluvulla.

Tiistaina 3.7. löysimme Kontinvuorelta kolme hylättyä reppua. Etsimme hetken aikaa omistajia kunnes Kortepellon suunnalta tuli joukko pyöräilijöitä ja varmistuimme että omaisuus oli heidän. Taluttivat muuten pyöränsä ylös ja ajoivat vain alas. Siinäpä se salaisuus - eipä olisi uskonut!

Voih. Vuoden ensimmäinen poissaolo tapahtui 5.7. Syy: mökkireissu.
Easy oli kotimiehenä ja lohduttaa että hänellä jatkuu tahti edelleen katkeamattomana.

Kiiltomato. Illat alkavat (jo nyt!) uhkaavasti pimentyä ja jo klo 23 jälkeen on mahdollista nähdä kiiltomatoja. Tämä naaras on sytyttänyt vain kaksi lediä ja kuvittelee että sillä valomäärällä houkuttelisi koirasmadon luokseen. Ei varmaan tepsinyt sillä seuraavana iltana mato oli kutakuinkin samassa paikassa.
Valo syntyy madon elimistössä tapahtuvan kemiallisen reaktion vaikutuksesta.

7.7. teimme etsintäkokeen. Sebu ja Kirsi lähtivät pari tuntia ennen meitä vuorelle mustikkaan. Kun Easy haistoi tutut hajut mustikkamättäistä niin se alkoi kierrellä ja kaarrella metsässä. Tässä vaiheessa koira ei enää tullut kutsuttaessa tullut aivan vierelle hakemaan palkkiota vaan osoitti että nyt kannattaisi tulla mukaan.

Haa, koira on löytänyt jotakin. Oikeaoppisesti se tuli hakemaan isäntänsä polulta ja ohjasi tämän haukkumalla oikeaan paikkaan.

-Kadonnut lauma!!

Easyllä riittää mustikkametsässä tekemistä. Lauman vahtimisen ohessa aikaa riittää myös mustikoiden syömiselle. Tämä poimuri ei tee niin pahaa jälkeä kuin pereinteiset vaan jättää loput marjat pensaisiin kypsymään ja odottelemaan seuraavia poimijoita.

Nam. Vuoren mustitkatkin ovat nyt valloitettu! Mustikat kypsyivätkin jo heinäkuun alkupuolella ja pääsimme tänä vuonna ensimmäisinä apajille.

Homma jatkuu sateellakin. Kesälomakuukauden aikana taisi olla kolmisen sellaista päivää jolloin ei yhtään satanut.

Jälleen yritämme antaa Easylle "vainua" Kantarellista. Jospa se löytäisi meille hyvän paikan vaan ei. Koira tarvitsee suunnitelmallisempaa koulutusta.

Mutta nyt meillä on hieman materiaalia jolla voisi yrittää saada koira kiinnostumaan Kantarellien tuoksusta.

Suomen Eläinkoulutuskeskus järjesti Sienikoira / hajuerottelukurssin Jyväskyssä alkaen 15.8.07 opettajana Jari Parkkisenniemi. Hajuerottelua voidaan käyttää muuhunkin kuin sienimetsällä.

Tässä linkki Easyn kurssipäiväkirjaan

30.7.jpg

Samat nimet toistuvat päivästä päivään. Sebastianilla on tähtäimessä vuoden loppuun 50 käyntiä. Saas nähdä kuinka käy kun kesälomakin alkaa olla loppumetreillä.

Sadekauden jälkeen tienoo näyttää sademetsältä

3.8. näyttää siltä että puolukatkin alkavat valmistua.

Kuten vieraskirjan sivu todistaa, vuorelle kipuaminen on kovaa hommaa.

Niin on kovaa, heh heh

Auringonnousu 22.8. klo 5:50

Koiralle uusi polku.
Vaihtelu virkistää. Polku on nyt linjattu ja merkitty pyykkipojilla kunnes pöpelikköön syntyy näkyvä reitti. Tätä uutta polkua pääsee myös Kontinvuorelle tai sitä voi käyttää omana itsenäisenä ulkoilureittinä

..mutta nyt takaisin Kontinvuorelle

Sumuisten vuorten koira.
3.9.07 kirjasimme 250. käynnin.

Sumua ja seittejä

Sumu hälvenee

Siirryimme pilliaikaan.

Eläintarvikeliike Reporanka myy Sprenger yliäänipilli parannettuna versiona (hinta n. 10,-). Pillissä oleva erillinen muovihylsy estää pillin tahattoman katkeamisen. Jos pillin ääntä halutaan säätää, tiukka muovihylsy poistetaan säädön ajaksi. Mallissa on myös kunnollinen ketju lenkkeineen.

Eräänä aamuna Sebu tuli meitä polulla vastaan. Lupasimme odotella kun häy kirjaamassa itsensä huipulla. Odottelimme ja odottelimme kunnes Sebu soitti ja ihmetteli kun meitä ei kuulu kotia. Hämmästelimme miten Sebu oli mennyt ohitsemme Easyn huomaamatta mutta myöhemmin kun olin tuhoamassa kuvia tietokoneelta, asia selvisi. Puna-asuinen poika oli juossut niin kovaa ettemme kumpikaan tapausta huomanneet. Easylläkin näyttää olevan jotakin hauskaa mielessä.

28.9. auringon viimeiset säteet osuivat ruskan kellastuttamiin koivun lehtiin. Tuloksena ällistyttävä väri jota kesti vain muutaman minuutin.

Säynätsalon valokuvauspiiri teki kuvausretken 6.10. kenties Muuratsalon kuuluisimmalle retkikohteelle eli Hakolanvuoren Tapion alttarille. Sebastian kirjoittaa nimen vieraskirjaan järjestysnumerolla 1232. Kenties yllättävää että että samaan aikaan Kontinvuorellamme oli arviolta yli 1700 käyntiä. Hyvä Kontinvuorelaiset!!

Matkassa saattaa karvanaamaan tarttua kaikenlaista roskaa

Kovassa käytössä kapea polku on leventynyt monin paikoin parimetriseksi

Sebulle oli luvattu Kontinvuorella "juhlat" jos 50 käyntiä ylittyy tänä vuonna.
Eräs polulla vastaantullut isä kertoi luvanneensa omalle jälkikasvulle Pokemon-kortteja joka seitsemännestä käynnistä.

Tarkallaan ottaen Sebastianin 52. käynti. Pöytä on katettu kalliolle.

Eipä perheen lemmikkiäkää unohdettu. Ei poro vaan Easy jäystää possunkorvaa jäkälikössä.

Kaunis päivä näin lokakuun lopulla

Koira pitää huolen ettei aurinkoiselle kalliolle nukahdeta ja antaa tehopesun kasvoille.

Outs, nyt tuli lähtö. Onkohan lähistöllä joku koira vai väärä hälytys.

Laho koivu oli kaatunut syysmyrskyssä polulle. Easy huomasi maisemassa tapahtuneen jotakin outoa ja tuijotteli hetken aikaa turvallisen matkan päästä ennenkuin tohti tutkimaan onnettomuuspaikkaa.

Ensilumi satoi 7.11.
Kun espanjanvesikoiran korvat ovat tässä asennossa niin tämä koira alkaa olla jo kiihtyneessä tilassa. Olemme huomanneet että rodulle on melkoisen tyypillistä että se kiihtyy nollasta sataan yllättävän nopeasti. Tällaisessa tilanteessa koira on parasta kytkeä hihnaan ja rauhoitella sitä eikä esim. jatkaa keppi- tai palloleikkejä.

Ongelmakoirakouluttaja ja Espanjanvesikoirakasvattaja Peetsa eli Pertti Vilander suosittelikin että heittely rajoitettaisiin kerralla vain n. kolmeen kertaan ja sen jälkeen pidettäisiin 10 minuutin tauko.

Kontinvuoren aamu-uninen kuu.
Toinen annos lunta saatiin marraskuun lopulla.

Päivä alkaa valjeta.

Tuntuu että täällä vuorella on tuplamäärä lunta kuin hieman alempana. Silloin tällöin puutkin ovat kuin Lapin tykkylumikuusia

28.11. meille tuli 337. käyntimme tänä vuonna. Vakikävijät merkkaavat tarkasti käyntikertansa mutta satunnaisemmat eivät kai enää viitsi..

Kontinvuoren maisemia: Oravasaari, Toivakka

Olisipa marraskuussa useamminkin tällainen ilma

Tähänhän ovat muodostuneet portaat

Ehdittiinpä saada tämänvuotinen Easyn joulukorttikuvakin ennenkuin lumi suli

8.12. Se siitä lumesta taas kerran. Polkumme muistuttaa tällä hetkellä jokea.

Koppi!
Kopinottaminen kannatti opettaa. Usein sen on saanut unohtamaan ei-toivotun käyttäytymisen keskeyttämällä tilanteen heittämällä ilmaan lelun, kepin tai namin ja käskysanalla "koppi".

Jäätynyt lätäkkö

Voimaa

Vaarallinen tilanne. Motoristi ajaa yllättäen maisemaan mutta Sebu saa

pidetttyä koiran aloillaan.

Vaikkei lunta jouluksi saatukkaan niin monet päivät olivat kyllä mukavan aurinkoisia.

Käynti nro 361

Jäätynyt lätäkkö II. Päijänne on sula mutta Velakallionlammella törmäsimme retkiluistelijaan. Luistelija kertoi mitanneensa jään syvyydeksi 10 cm. Rannan kohdalta se ei olisi kestänyt koiraakaan koska rantamaa on niin lämmintä.

31.12.2007.jpg

Vuoden viimeinen nousu.

31.12. klo 16:20 Jyrki & Easy nousivat Kontinvuorelle 370. kerran

Uudenvuodenaattoiltana vuorella oli yllätykseksemme menossa juhlat, joten mikäs sen mukavampi tapa päättää tämä urakka. Easy valvoo etteivät isännät innostu liikaa tässä vaiheessa iltaa.

Nokipannu porisee aattoillassa

Tähtisadetta.

Tuijalle kiitos uudenvuodenkuvista!

Ketähän nämä salaperäiset "vihonvaihtajat" ovat..

Kontinvuori saa nyt jäädä toistaiseksi lenkkeilyohjelmistosta. Uudenvuodenpäivänä suuntasimmekin uusille poluille. Ja tulihan siinä tehtyä uudenvuodenlupaus että seuraavan kerran käymme Kontinvuorella vasta juhannuksena!

2008

Niinkuin kaikki lupaukset niin uudenvuodenlupauksetkin ovat tehty rikottavaksi. Pystyimme pysymään Kontinvuorelta pois kokonaista 10 päivää. Easy karkasi multa poluilta muutaman kerran ominpäin vuorelle. Kerran koira oli jo tulossa polkua alas Tuijan ja Wito-koiran kanssa ennenkuin Jyrki-isäntä ehti paikalle. Toisen kerran oli vasta satanut lumi maassa joten jälkiä oli helppo seurata. Easy odotteli rauhallisena Kontinvuoren postilaatikolla.

Näinpä meidän oli "silloin tällöin" taas käytävä siellä.

Kummallista - tietääksemme etelä-suomalaiset(?) Sanna ja Sera ovat löytäneet tiensä vuorelle. Terveisiä Seralle!

Kummallista - pari metriä postilaatikosta seisoi hirvi (Muuratsalohan on saari). Easy pääsi haukkumaan hirveä oikein läheltä. Ei se siitä kuulemma juuri moksiskaan ollut.

Pirunpolku. Kontinvuoren poluista jyrkin lienee Riihivuorenpuoleinen osuus. Alastultaessa polku kulkee joitakin kymmeniä metrejä kivikossa.

Eräänä iltana joku oli jättänyt kantarellin postilaatikon päälle. Ystävällistä! Pääsimme harjoittelemaan pimeässä kantarellin etsintää. Viskasin lähtiessämme sienen pusikkoon odottamaan seuraavan päivän käyntiämme.
Kantarelli olikin poissa seuraava päivänä kun yritin varmistaa että se on tallella. Ehkäpä orava oli vienyt sen. Easy katseli etsimisyrityksiäni sivusta ja kun irroitin hihnan oksanhaarasta, koira ryntäsi pyytämättä kantarellin luokse. Se selvästi arvasi että isännältä on taas jotakin hukassa.

Kotoamme Kontinvuorelle johtavan polun varren puuhun oli kesän aikana ilmestynyt metallinauha jossa luki:
LUONNONSUOJELULAIN SUOJELTU LUONTOTYYPPI.
YMPÄRISTÖKESKUS

Tarkoittaa varmaankin polun alapuolella olevaa lehtoa. Hienoa, nyt tätä ei toivottavasti kaavoiteta asuintonteiksi!

Puiden takaa löytyi iso disko-pallo. Kuljemme monta kertaa päivässä tätä polkua ja emmepä ole huomanneet mehiläisten diskoa menneenä kesänä

21.9.08 oli varmasti kaunein päivää sitten elokuun alun.
Ruskakin alkaa olla loistossaan.

Poikapiilo

Löydätkö kuvaan kätkeytyneen pojan. Easy ainakin löytää

Lisää etsintää, nyt on vene hukassa Velakallionlammella

21.9.08

Kuutamolla

Sama täysikuu täydellä zoomilla 13.10.08 n. klo 19

Muuratsalon kartta (Jyväskylän puoli)

Kuten näkyy Kontinvuorelle voi nousta kolmea polkua eri ilmansuunnista. Reitille pääsee myös monesta paikkaa ja takaisin voi palata eri polkua.

Alla osasuurenn s

Huomaa että piirretyt Kontinvuoren polut ovat vain suuntaa antavia. Ne eivät ole oikeassa mittakaavassa.

Velakallionlammelle risteää metsäautotieltä vain pieni polku, ei siis baanaa vaikka kuvasta saattaa niin ymmärtää.

EasyPosti

2008