Punkit

Koira saattaa helposti saada punkin ihoonsa metsässä, heinokossa tai rannalla. Joillakin alueilla punkkeja esiintyy runsaammin. Easyn muutettua meille sen turkilta ja iholta alkoi lähes heti löytyä punkkeja.

Punkit kaivaituivat niskaan ja kaulaan jossa ne tuntuivat lähinnä paakuilta koiraa silittäessä. Pitkän turkin alta niitä on vaikea havaita vaaleassakaan koirassa. Punkki saadaan poistettua metallisilla punkkipihdeillä (kuva). Meillä tarvittiin toinen pitelemään koiraa ja toinen poistamaan punkkia. Kun punkkipihti on saatu tarttumaan punkin päähän, pihtiä kierretään ympäri kunnes punkki toivottavasti kokonaisena irtoaa.  Tämän jälkeen pistosalue vielä desifioitiin. Myöhemmin kun koira että isäntä olivat tottuneita toimenpiteeseen niin satunnaiset punkit lähtivät rutiinilla ilman "avustajia".

Samoin selvisi että malliltaan metallinen punkkipihti on kalliimpi että sillä on erinomaisen vaikeaa saada punkista otetta.

Syyskuinen punkki pihdissä. Koirasta irroitettu punkki näyttää tältä. Tämä punkki ei ole ehtinyt vielä imeä juurikaan verta, muutoin se olisi pyöreä kuin ilmapallo.

Suomen vaarallisin eläin? Joka kymmenes punkki kantaa HS:n mukaan Borreoloosi -tartuntaa ja joka sadas aivokuumetta.

Kokemuksia punkkipannasta

Easy-koiralla on nyt neljättä kesää apteekista saatava Scalibor-punkkipata. Pannan vaikuttava aine on ulkoloislääke deltametriini. Aine leviää pannasta ihon pinnan rasvan mukana karvaan ja koko iholle. Pannan pitäisi antaa suoja puutiaselle että ruskealle koirapunkille.
Punkkipanta ohjeen mukaisesti lyhennettiin sopivan kokoiseksi niin että sitä jää soljen jälkeen 5cm.

Kun panta laitetaan koiran kaulaan niin kaksi sormea tulisi mahtua pannan ja ihon väliin.

Ohje kehoittaa että se otetaan pois uimaan mennessä. Ilmeisesti siksi ettei se tartu risuihin yms. Koska aine leviää pitkäkestoisesti pitkin turkkia, ei liene haittaa vaikka panta on hetken pois vaikka koira kirmaa rantaheinikossa. Olemme myös ottaneet sen pois kun Easy on leikkinyt muiden koirien kanssa , jotteivat muut koirat pureskele sitä leikin tiimellyksessä.

Pantaa pidetään punkkiaikana muutoin jatkuvasti kaulassa, jotta vaikuttava aine leviää. Panta on toistaiseksi toiminut hyvin mutta nykyisten lämpien syksyjen aikana on varauduttava että punkkeja tarttuu jopa joulukuussa jolloin panta ei ole yleensä enää käytössä. Myöskään takuuvarmaa suojaa panta ei anna. Satunnaisia punkkeja on tarttunut muutama pannasta huolimatta joskin arvelemme että ilman pantaa määrä olisi paljon suurempi.
Oman kokemuksen mukaan panta olisi sitä tehokkaampi mitä pitemmän aikaa sitä on käytetty; mututuntumalla menisi viikko ennenkuin aine olisi kunnolla levinnyt.

Tämän punkkipannan kestoiäksi mainitaan 5-6 kk. Mukana tulevassa säilytyspussissa sen pitäisi säilyä talven yli seuraavaan kevääseen mutta saattaa olla että pennulle lyhennetty panta ei mahdu seuraavana vuonna. Samoin espanjanvesikoiralla, jos panta on mitoitettu koiran ollessa nahalla, saattaa tulla ongelma että panta alkaa olla piukka turkin ollessa täydessä mitassa.
Jos koiralla on vaurioitunut iho, pantaa ei olisi syytä käyttää.  Myynti apteekeissa, hinta noin 20,20 (v.2008). Saatavana kahta kokoa 48 cm (pieni/keskikokoinen koira) ja 65 cm (iso koira). Isommassa pannassa on n. 25% enemmän lääkeainetta, hinta n.20,70.

Markkinoilla on myös erillaisia geelejä ja yrttipantoja koiran punkintorjuntaan. Joitakin näistä tuotteista joutuu sivelemään neljän viikoin välein koko punkkiajan. 

Loppukesästä 2006 näillä sivuilla olleen gallup-kyselyn mukaan pannat ja geelit/liuokset olivat suunilleen yhtäsuosittuja niillä koirilla joilla käytettiin punkintorjuntavalmisteita.

Punkkipihtimalleja:

Muoviset Hauptner punkkipihdit, hinta apteekissa 4,40 (lemmikkitarvikeliikkeessa pihdit saattavat olla halvempia). Emme ole vielä näitä muovisia kokeilleet mutta apteekissa kerrottiin että asiakkaiden mukaan näillä pihdeillä punkkiin tarttuminen olisi helpompaa kuin metallisella mallilla.

 Apteekista löytyi v. 2008 uutuutena tällainen parin euron hintainen "Tick remover" joka liu'utetaan punkin alle ja punkki nostetaan pois.

Testaaminen on vielä tekemättä sillä panta on nyt suojannut toistaiseksi 100% tehokkuudella.

Punkkipihtien puuttuessa kotikonstina kuulemma on käytetty desinfioivaa ainetta tai tippaa puhdasta alkoholia jolloin punkki on saatettu saada irti ihosta. 

Koiran Nenäpunkki

Tämmöinen vaiva taisi tarttua koiranäyttelystä jossa Easy kyllä nuuski kaikki mahdolliset koiratapaukset.

Punkki on pieni, vaalea n. 1mm kokoinen "hämähäkki" joka tarttuu koiralle toukkamuodon välityksellä, muttei ihmiseen. Joskus punkit voidaan yllättää kohteen kuonolta vilistämästä, kun pimeään huoneeseen laitetaan  valot. Muutoin veijarit asutelevat syvällä nenäonteleoissa ja diagnosointi muuten kuin oireiden perusteella on hankalaa. Samaten niiden tunnistaminen on maallikolle vaikeaa, ovat kuulemma pieniä ja liikkuvat nopesti.

Runsas aivastelu alkoi hiukan yli viikon päästä näyttelystä: pärskimistä, puhinaa ja sisäänpäin nistämistä. Jonkun verran Easy myös hankasi kuonoansa.

Lääkkeeksi eläinlääkäri määräsi 4 Interceptor tablettia, yksi viikossa. Hinta 13,79 +ALV/4 kpl (hintatieto 2006). Tuntui auttavan nopeasti.

Afrikkalainen koiran puutiainen

HS kertoi 13.9.07 ruskeasta koiran punkista jonka vuoksi Helsingin yliopistollinen eläinsairaala oli joutunut myrkyttämään tilansa punkin hävittämiseksi. Kyseinen punkki on yleistynyt suomessa viime vuosina.

Koiran puutiainen on väriltään puna- tai kastanjanruskea. Punkissa on kyljissä silmäkuviot. Ruumiin peräosassa on ns. piparkakkureunus. Puutiainen on 3-5 mm. pitkä. Punkki viihtyy suomessa hyvin kuivissa, lämmitetyissä sisätiloissa joissa se voi muhia jopa puolitoista vuotta imemättä verta koirasta. Koiran eli isäntäeläimen se löytää haukunnan perusteella. Pahimmillaan koirasta voi löytyä satoja punkkeja jos tilanne on päässyt oikein pahaksi. Oireina kerrotaan että koira on rauhaton ja puremakohdat tulehtuvat.

 Punkkiin tepsii lääkehoito mutta kodissa saattaa olla edessä lisäksi järeä tuholaismyrkytys.

 Useimmista koirista löytyy ainakin jonkin verran sikaripunkkia ja se käytännössä kuuluu koiran normaalieliöstöön. Punkit siirtyvät muutaman ensipäivän aikana imettävästä emästä pentuun. Koira voi kumminkin sairastua demedokoosiin, yleensä 3-12 kk. ikäisenä pentuna. Sairauden laukaisee yleensä immuunivajaus ja stressi.  

Sairaus ei ole tarttuva. 

Paikallinen demedokoosi: Koiralle alkaa tulla punertavia muutaman sentin kokoisia laikkuja sinne tänne mutta etenkin pään ja etujalkojen alueelle. Laikkujen kohdalta karva ohenee tai puuttuu kokonaan. Laikkuihin ilmestyy myös mustaa hilsettä. Koira ei tarvitse hoitoa mutta sitä pitää seurata ettei demedokoosi muutu yleistyneeksi.  Ihottuma saattaa parantua muutamassa kuukaudessa tai vasta kun koira kasvaa vahvemmaksi, jolloin koiran immuniteetti hoitaa punkkiongelman päiväjärjestyksestä.

Yleistynyt demedokoosi: Paikalliset laikut alkavat kasvaa isommiksi alueiksi (esim. koko kylki) ja iho saattaa tulehtua. Tällöin koiran immuunijärjestelmä on häiriintynyt eikä se ole lääkityksellä parannettavissa. Lääkehoidolla sairaus voidaan pitää oireettomana.

Eläinlääkäri voi todeta suuren punkkimäärän ottamalla karvatuppi- tai raapenäytteen ihottuman kohdalta. Tapauksia ja lääkehoitoja on moneen lähtöön. Toisella saadaan sairaus heti diagnosoitua ja aisoihin nopeasti, toisella taas on varauduttuva elinikäiseen ja erittäin kalliiseen lääkitykseen.

 Huom! Kortisonihoito vain villiinnyttää punkkeja. Jotkut loishäätölääkkeet voivat olla vaarallisia Collie-sukuisille koirille.